Luomuliiton pääasiallisin tehtävä on toimia luomutuottajien edunvalvojana. Liiton puheenjohtajana toimii Jaakko Nuutila ja toiminnanjohtajana Elisa Niemi. Luomuliiton jäseniä ovat paikalliset luomuyhdistykset, kuten Kymenlaaksossa toimiva Kuhilas ry. Olen tämän vuoden toiminut yhdistyksen puheenjohtana, josta on ollut tämän hankkeen tiedon saannissa erinomainen apu. Puheenjohtajille yleensä kohdistetaan yhdistyksessä kaikki tiedotteet, joten tätä kautta olen pysynyt hyvin tilanteen tasalla, mitä milloinkin Suomen luomumarkkoilla tapahtuu ja olen tutustunut moniin Suomen luomuvaikuttajiin. Seuraavassa Luomuliiiton sivuilta otettu teksti, minkä eteen liitossa tehdään töitä: Aitoa ruokaa, ilman turhia lisäaineita ja maatalouskemikaaleja, oikeudenmukaista ruokatuotantoa, monipuolinen ruokayrittäjyys, luomu selkeästi esille kaupoissa, lisää herkullisia, ekologisia, eettisiä tuotteita. Luomuliitto lisäksi julkaisee ainoaa Suomessa ilmestyvää alan lehteä, Luomulehti
Yhdistyksen kevät ja syyskokoukset järjestetään vaihtelevasti eri paikallisyhdistysten järjestäminä kiertävästi. Tänä sýksynä vuorossa oli Saimaan Luomu ry.
Kokouksissa suurin osa ajasta käytetään seuraavan toimintasuunnitelman tekemiseen. Vuodelle 2012 on luettavissa osoitteessa http://www.luomuliitto.fi/index.php/paeaetoeksiae
1.6.2011 on Kymenlaaksossa aloitettu luomu esiselvityshanke. Hankkeen hakija on ollut Kuhilas ry., Kymenlaakson luomuviljelijöiden yhdistys. Hanke on osa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää Kymenlaakson luomumarkkinoiden tämän hetkinen tilanne. Tästä selvityksestä riippuu, ryhdytäänkö varsinaiseen hankkeeseen. Esiselvityshankkeen tuotoksena syntyy tarvittaessa vain hankesuunnitelma ja kustannusarvio.
perjantai 25. marraskuuta 2011
Luomupäivä; Tuotanto kasvuun 9.11.
Valtakunnallinen luomutuottajien edunvalvontajärjestä Luomuliitto järjestää Luomupäivät kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin aina eri teemoilla. Nyt syksyn teemana oli "Tuotanto kasvuun", suunnattu luomutuottajille ja siitä kiinnostuneille. Toinen pääjärjestäjä oli Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti luomutietoverkko-hankkeellaan. Päivän punainen lanka oli käydä eri asiantuntijoiden avulla eri tuotantosuuntia läpi jossain muodossa, tuottajan tai ostajan näkökulmasta katsottuna. Liha-, maito-, vilja- ja rehutuotanto olivat esillä ja näissä jokaisessa nousi päällimmäiseksi asiaksi liian vähäinen tuotanto, kysyntää olisi enemmän jokaiselle. Eniten pulaa on kuitenkin lihasta ja maidosta. Aihe mitä jäin kaipaamaan, oli puutarhakasvien viljely. Marjoista, hedelmistä ja juureksista on yhtälailla pulaa Suomessa, niitä ei riitä sellaisenaan myyntiin, saati sitten jatkojalostukseen. Suomessa suurin osa esim. luomuhilloista ja mehuista on ulkomailla tuotettua.
Itselleni nousivat päivän annista esíin seuraavat;
1. LuomuTIETOverkko, Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti
Todella erinomainen apu viljelijöille kaiken tiedon hakemiseen. Sivut kertovat luomualan uusia kuulumisia ja esittelevät oppimateriaalia. Käytännön esimerkeissä viljelijät jakavat kokemuksiaan. Osoite tietoihin on www.luomu.fi/tietoverkko. Täältä löytyy myös koko päivän aineisto.
2. Kuhiseeko luomutilan pientareella? Tutkija Anne Piirainen Helsingin yliopistosta kertoi, miten monimuotoisuutta hyödynnetään viljelyssä. Hyvänä esimerkkinä oli pellonpiennarten niittäminen, jota ei pitäisi tehdä kuin vasta syksyllä kukintojen päätyttyä.
3. Miten luomutuotanto kannattaa? Tutkija Jukka Tauriainen MTT, Taloustutkimus. Hän selvitti tutkittua tietoja tilojen kannattavuudesta perustuen kannattavuuskirjanpitoon, jossa on 2100 suurinta tilaa. Karua tietoa oli se, että periaatteessa kaikki tilat tuottavat tappiota, mutta luomutilan keskimääräinen tappio on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Viljan kannattavuuskerron on suurin, mutta uskoisin tähän vaikuttavan tavan, millä lasketaan ja mitä laskemisessa otetaan huomioon.
Vierailevana tähtenä oli johtaja Urs Niggli, Luomututkimuslaitos FIBL, Sveitsi. Hänen aiheensa oli maatalouspolitiikan , markkinoiden ja kuluttajien roolit luomun kehittämisessä. Siinä verrattiin toisiinsa Saksan, Itävallan ja Saksan luomumaataloutta vs. Suomi. Jokaisen tiedossa varmaan onkin, että olemme luomussa kehitysmaa verrattuna noihin kolmeen maahan. Yksi mikä varmasti vaikuttaa asetelmaan on se, että kyseinen luomututkimuslaitos vaikuttaa kaikissa noissa maissa, meillä ei käytännössä luomututkimusta ole lainkaan. Nigglin listauksessa näiden kolmen maan menestystekijöistä, jokaisessa on mainittu aktiivinen luomuviljelyjärjestö sekä tehokkaat maatalouden ympäristöohjelmat.
torstai 24. marraskuuta 2011
Luomua ja lähiruokaa ammattikeittiöille 1.11.
Tutustuminen Helsingin Yliopiston Mikkelin yksikön Ruralia instituutin MAUKAS hankkeeseen. Erittäin mielenkiintoinen päivä, jossa sain paljon ideoita mahdolliseen uuteen hankkeeseen. EkoCentrian hankepäällikkö Marja-Riitta Kottila kertoi luomun tämänhetken kuulumiset meillä ja maailmalla ja Portaat Luomuun ohjelmasta. Päivä oli suuntautunut hyvin pitkälle ammattikeittiöihin, lähes kaikki osanottajat olivat siltä suunnalta, mutta heidän roolinsa on hyvin tärkeä luomun eteenpäin viemisessä. Portaat Luomuun on mielestäni todella hyvä systeemi ja kuten Kottila sanoi, tiettyä kilpailua keittiöiden välillä havaittavissa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 829 keittiötä. Puheenvuorossa peräänkuulutettiin paljon luomutuottajien ja toimittajien aktiivisuutta. Tämän tapahtuman osallistuja-kokoonpanokin kertoi aktiivisuuden puutteesta; sinne oli kutsuttu sekä keittiöitä että tuottajia, paikalla oli tasan kaksi tuottajaa, joista toinen olin minä. Tapahtuma oli suunnattu lähinnä hankealueelle eli Etelä-Savoon. Kottilan ohjeet hyvään asiakassuhteeseen olivat; asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, laatu, toimitusvarmuus ja verkostoituminen. Seuraava mielenkiintoinen puheenvuoro oli Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen tuotantosuunnittelija Eija Piispalla. Piispala näytti esimerkkejä, paljonko enemmän maksaa kun Mikkelissä on piimä ja kasvisliemijauhe luomuna. Hän painotti samoja asioita kuin Kottila, eli luomutuottajien kanssa asiointi ei ole aina kaikkein helpointa. Hienoa oli myös seikka, että kaupunginjohtaja Mikkelissä haluaa aina kun mahdollista, että hänen isännöimissään ruokailuissa käytetään luomua. Kolmas puheenvuoro oli Savonlinnan seudun kuntayhtymän hankintatoimen Virve Silvennoisella. Siinä käytiin läpi hankintaprosessia ja painotettiin sitä, että ne ovat vain tekosyitä, jos joku kunta ei pysty ostamaan paikallista lähi- tai luomuruokaa. Se on strateginen ja poliittinen valinta, johon osoitetaan riittävästi budjetissa määrärahoja. Lopuksi hankkeen projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen veti keskustelua, jossa ”vastakkain” tuottaja ja suurkeittiö. Mitä tuotteita tarvitaan jne. Sen antia; tuottajan ja keittiön pitää tehdä sopimus, pohdittiin sopivaa pituutta, 1+1, vai 4. Jos tila ei jostain syystä, esim. konkurssi pysty täyttämään sopimusta, sanktiot mahdollisia. Juurekset ja vihannekset pitäisi tulla käsitellyinä. Marjat pakasterouheena. Tuottajan hyvä ottaa yhteyttä marraskuussa keittiöön.
Päivän aikana otettiin useamman kerran esille Kööpenhaminassa toteutettu malli; siellä tällä hetkellä kunnallisesti toteutetusta ruokapalvelusta 75% on luomua. Tähän on päästy muuttamalla koko ruoka-ajattelua, käyttämällä vähemmän lihaa ja enemmän hyvälaatuista perunaa ja kauden kasviksia sekä vähentämällä jätteeksi menevän ruoan osuutta.
http://www.luomu.fi/tietoverkko/ruoasta-jo-75-pros-luomua-koopenhaminan-ruokaloissa/
Kymenlaakson olisi todella hyvä saada toteutettua vastaavanlainen tapahtuma aivan samalla konseptilla; tilaisuudessa olisivat osanottajina vastaavista asioista vastuussa olevat henkilöt Kymenlaaksosta ja tuottajien mukana oleminen olisi ehdottoman tärkeää.
Kymenlaakson olisi todella hyvä saada toteutettua vastaavanlainen tapahtuma aivan samalla konseptilla; tilaisuudessa olisivat osanottajina vastaavista asioista vastuussa olevat henkilöt Kymenlaaksosta ja tuottajien mukana oleminen olisi ehdottoman tärkeää.
perjantai 7. lokakuuta 2011
Luomu ja Nuoret Anjalassa 6.10.;miten kaikki menikään!
Päivän tapahtuma oli erittäin onnistunut, kaikki meni käsikirjoituksen mukaan. Vastaavaa luomu-aiheista tapahtumaa ei ole aikaisemmin Kouvolassa järjestetty, joten odotettavissa oli montaa eri mahdollisuutta, miten kaikki meneekään!
Päivän annin voi mielestäni jakaa kolmeen eri osaan;
1. TAPAHTUMAN VALMISTELUUN OSALLISTUNEET
Luomuviikon tapahtuman järjestämisen äiti "Kerkko", kestävän kehityksen yhdistys koostuu useasta eri alan toimijasta. Henkilöt, ketkä ovat luomuviikkoa olleet järjestämässä, edustavat mm. Kouvolan kaupunkia, ProAgriaa, ELY-keskusta, Kuhilas ry:tä., Kymenlaakson Marttoja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulua, Kymenlaakson ammattiopiston luonnonvara-yksikköä. Heillä on varmasti, koska ovat tällaisen asian kanssa alkaneet työskentelemään jo aika paljon tietoa luomusta ja ovat "luomumyönteisiä", mutta uskon tämän tapahtuman järjestämisen myötä heidän luomutietoisuutensa lisääntyneen. Nämä henkilöt ovat edustamassaan organisaatiossa asemassa, jossa vaikutusmahdollisuus ja luomutietouden vieminen myös eri sidosryhmille on hyvin todennäköinen.
2. TAPAHTUMAAN OSALLISTUNEET NUORET
Tapahtuman pääpaikaksi valittiin kohde, jossa voisimme tavoittaa sellaisen nuorista koostuvan ryhmän, jolla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti kestävään kehitykseen, ja ketkä myös voisivat omissa elämänvalinnoissaan itsenäistyttyään valita luomun. Anjalan luonnonvara-yksikössä nuoret voivat valmistua joko ympäristönhoitajaksi tai maatilayrittäjäksi. Näissä ammateissa oikeilla valinnoilla voidaan vaikuttaa paljon kestävään kehityksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoiden keski-ikä on noin 17 vuotta, ei liian nuoria etteivät osaisi ottaa vastaan uutta tietoa, eikä liian vanhoja, missä tapauksessa tietyt ajattelutavat ja asenteet olisi jo omaksuttu. Osa nuorista tiesi jotain luomusta ja joidenkin kanssa käytiin todella mielenkiintoisia keskusteluja. Useasti sai sen vaikutelman, että luomu kiinnostaa, mutta siitä ei ole tarpeeksi saatavilla tietoa. Toinen nuorten kohderyhmä olivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat, joiden keski-ikä oli hieman päälle 20 vuotta. Heitä saatiin paikalle noin 40 opiskelijaa ja käsittääkseni ne ketkä paikalle saapuivat, tiesivät jo jonkin verran luomusta ja suhtautuminen siihen oli myönteistä. He saivat itse osallistua päivän ohjelman toteuttamiseen, mm. paneelikeskustelun järjestämiseen ja uskon heidän saaneen kotiin viemisiksi jotain uutta tietoa luonnonmukaisesta tuotannosta ja vievän luomun "ilosanomaa" eteenpäin!
3. TAPAHTUMAAN OSALLISTUNEET AIKUISET
Vaikka tapahtuman kohderyhmänä olivatkin nuoret, niin sivutuotteena lisää luomutietoutta saivat myös päivään osallistuneet aikuiset. Tapahtuman avasi Kouvolan kaupungin sivistysjohtaja Ismo Korhonen, joka puheessaan puhui hyvin myönteisesti luomusta. Uskon hänen puhetta tehdessään joutuneen päivittämään tietonsa luomusta ja samalla saaneen jotain uuttakin tietoa! Päivään osallistuivat tietenkin myös Anjalan opettajat, he olivat hyvinkin kiinnostuneita luomusta. Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen. Siihen oli saatu kuluttaja-, luomutuottaja-, tehotuottaja-, nuori- ja poliitiiko-näkökulmaa. Nuoretkin jaksoivat hyvin seurata koko kaksituntisen, tähän osaltaan vaikutti varmaan myös se, että nuoret vetivä tätä keskustelua ja kysymykset olivat nuorten tekemiä. Keskusteluun osallistuneet pääsivät/joutuivat/saivat miettiä seikkaa, että luomu on entistä enemmän osa yhteiskuntaamme, tuotanto ja käyttö lisääntyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa se on myös entistä enemmän osa meidän jokaisen ateriaa.
Kymen Luomulaakso oli tapahtumassa mukana kyselemässä nuorilta ja muiltakin paikalla olleilta heidän luomutietouttaan. Vastauksia tuli 32 kappaletta ja vastanneiden kesken arvottiin 30euron lahjakortti Luonnottareen.
Päivän annin voi mielestäni jakaa kolmeen eri osaan;
1. TAPAHTUMAN VALMISTELUUN OSALLISTUNEET
Luomuviikon tapahtuman järjestämisen äiti "Kerkko", kestävän kehityksen yhdistys koostuu useasta eri alan toimijasta. Henkilöt, ketkä ovat luomuviikkoa olleet järjestämässä, edustavat mm. Kouvolan kaupunkia, ProAgriaa, ELY-keskusta, Kuhilas ry:tä., Kymenlaakson Marttoja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulua, Kymenlaakson ammattiopiston luonnonvara-yksikköä. Heillä on varmasti, koska ovat tällaisen asian kanssa alkaneet työskentelemään jo aika paljon tietoa luomusta ja ovat "luomumyönteisiä", mutta uskon tämän tapahtuman järjestämisen myötä heidän luomutietoisuutensa lisääntyneen. Nämä henkilöt ovat edustamassaan organisaatiossa asemassa, jossa vaikutusmahdollisuus ja luomutietouden vieminen myös eri sidosryhmille on hyvin todennäköinen.
2. TAPAHTUMAAN OSALLISTUNEET NUORET
Tapahtuman pääpaikaksi valittiin kohde, jossa voisimme tavoittaa sellaisen nuorista koostuvan ryhmän, jolla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti kestävään kehitykseen, ja ketkä myös voisivat omissa elämänvalinnoissaan itsenäistyttyään valita luomun. Anjalan luonnonvara-yksikössä nuoret voivat valmistua joko ympäristönhoitajaksi tai maatilayrittäjäksi. Näissä ammateissa oikeilla valinnoilla voidaan vaikuttaa paljon kestävään kehityksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoiden keski-ikä on noin 17 vuotta, ei liian nuoria etteivät osaisi ottaa vastaan uutta tietoa, eikä liian vanhoja, missä tapauksessa tietyt ajattelutavat ja asenteet olisi jo omaksuttu. Osa nuorista tiesi jotain luomusta ja joidenkin kanssa käytiin todella mielenkiintoisia keskusteluja. Useasti sai sen vaikutelman, että luomu kiinnostaa, mutta siitä ei ole tarpeeksi saatavilla tietoa. Toinen nuorten kohderyhmä olivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat, joiden keski-ikä oli hieman päälle 20 vuotta. Heitä saatiin paikalle noin 40 opiskelijaa ja käsittääkseni ne ketkä paikalle saapuivat, tiesivät jo jonkin verran luomusta ja suhtautuminen siihen oli myönteistä. He saivat itse osallistua päivän ohjelman toteuttamiseen, mm. paneelikeskustelun järjestämiseen ja uskon heidän saaneen kotiin viemisiksi jotain uutta tietoa luonnonmukaisesta tuotannosta ja vievän luomun "ilosanomaa" eteenpäin!
3. TAPAHTUMAAN OSALLISTUNEET AIKUISET
Vaikka tapahtuman kohderyhmänä olivatkin nuoret, niin sivutuotteena lisää luomutietoutta saivat myös päivään osallistuneet aikuiset. Tapahtuman avasi Kouvolan kaupungin sivistysjohtaja Ismo Korhonen, joka puheessaan puhui hyvin myönteisesti luomusta. Uskon hänen puhetta tehdessään joutuneen päivittämään tietonsa luomusta ja samalla saaneen jotain uuttakin tietoa! Päivään osallistuivat tietenkin myös Anjalan opettajat, he olivat hyvinkin kiinnostuneita luomusta. Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen. Siihen oli saatu kuluttaja-, luomutuottaja-, tehotuottaja-, nuori- ja poliitiiko-näkökulmaa. Nuoretkin jaksoivat hyvin seurata koko kaksituntisen, tähän osaltaan vaikutti varmaan myös se, että nuoret vetivä tätä keskustelua ja kysymykset olivat nuorten tekemiä. Keskusteluun osallistuneet pääsivät/joutuivat/saivat miettiä seikkaa, että luomu on entistä enemmän osa yhteiskuntaamme, tuotanto ja käyttö lisääntyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa se on myös entistä enemmän osa meidän jokaisen ateriaa.
Kymen Luomulaakso oli tapahtumassa mukana kyselemässä nuorilta ja muiltakin paikalla olleilta heidän luomutietouttaan. Vastauksia tuli 32 kappaletta ja vastanneiden kesken arvottiin 30euron lahjakortti Luonnottareen.
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Luomu ja nuoret- tapahtuma Anjalassa 6.10.2011
Kymenlaaksolainen kestävän kehityksen KERKKO-verkosto on toista kertaa järjestämässä tapahtumaa valtakunnallisella luomuviikolla. Vuonna 2010 järjestettiin Prisman aulassa luomutapahtuma kuluttajille, jossa oli luomumaistiaisia sekä annettiin tietoa luonnonmukaisesta toiminnasta sitä haluaville. Toinen tapahtuma oli paneelikeskustelu, jota veti Mikko Rahtola Luomuliitosta. Saatu palaute oli sen verran postitiivinen, että ryhmä päätti toteuttaa jotain myös tälle vuodelle. Yhteistyökumppaneita on tällä kertaa useampikin ja pääjärjestäjä on ProAgria Kymenlaakso hankerahoituksella, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kuhilas, Kymenlaakson luomuviljelijöiden yhdistys. Tällä kertaa päätettiin keskittää voimat vain yhteen tapahtumaan ja kohdistaa tapahtuma nuoriin. Näin päädyttiin pitämään tapahtuma Anjalassa, Kymenlaakson ammattiopiston luonnonvara-toimipisteessä.
Päivän ohjelmassa pienois-messut, luomulounas (aivan kaikkia raaka-aineita ei saa luomuna) sekä paneelikeskustelu. Kymenlaakson ammattikorkean opískelijat ovat olleet järjestämässä bussikuljetuksia Anjalaan sekä paneelikeskustelua.Tapahtumaan odotetaan noin 150 opiskelijaa. Kymen Luomulaakso on mukana toteuttamassa nuorille suunnattua kyselyä omalla osastollaan sekä mielenkiinnolla seuraamassa, miten nuoret suhtautuvat luomuun.
Huomenna tietoa tässä blogissa, kuinka kaikki sitten oikein meni!
Päivän ohjelmassa pienois-messut, luomulounas (aivan kaikkia raaka-aineita ei saa luomuna) sekä paneelikeskustelu. Kymenlaakson ammattikorkean opískelijat ovat olleet järjestämässä bussikuljetuksia Anjalaan sekä paneelikeskustelua.Tapahtumaan odotetaan noin 150 opiskelijaa. Kymen Luomulaakso on mukana toteuttamassa nuorille suunnattua kyselyä omalla osastollaan sekä mielenkiinnolla seuraamassa, miten nuoret suhtautuvat luomuun.
Huomenna tietoa tässä blogissa, kuinka kaikki sitten oikein meni!
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Lähiruokamessut Elimäellä 10.-11.9.2011
Lähiruoka-messut Elimäellä. ”Kymen Luomulaakso” oli tapahtumassa mukana omalla osastollaan, joka oli Kuhilas ry:n osaston yhteydessä. Pelkkä luomuhanke osasto ei olisi houkutellut kuluttajia mm. vastaamaan kyselyyn ja keskustelemaan luomusta, mutta näyttävä Kuhilaan osasto vieressä (6 näytteilleasettajaa ja kahvio) antoi aihetta keskusteluun, pystyin seuraamaan miten luomutuotteet menivät kaupaksi, mitä tuottajilta kysyttiin jne. Kahviossa oli pöytiä tuoleineen, jokaisessa pöydässä oli kyselylomakkeita. Lisäksi oli yksi pöytä pelkästään esitteille; jaossa oli Luomulehden vanhoja numeroita, Luomuliiton tekemää esitettä kuluttajille sekä luettelo Kuhilaan jäsenistä, joilla jatkojalostusta tai myyntiä suoraan tilalta. Keskustelut luomutuottajien kanssa antoivat myös paljon hyvää tietoa tämän hankkeen aineistoon.
Tänä vuonna Kuhilaan jäseniä oli 3 vähemmän kuin viimevuoden messuilla; 1 liha- ja 1 viljatuottaja jäivät pois, 1 mehu- ja hillotuottaja sairastui. Luomutuotteiden myynti oli paikalla olleiden tuottajien mukaan parempi kuin viime vuoden messuilla.
Kuluttajakyselyssä kysyttiin seuraavaa;
RASTITA VÄITTÄMÄT, JOIDEN KANSSA OLET SAMAA MIELTÄ JA VASTAA MUUTAMAAN KYSYMYKSEEN.
o LUOMU- JA LÄHIRUOKA TARKOITTAA SAMAA
o LUOMUESITTEITÄ JA –TIETOUTTA ON TARPEEKSI SAATAVILLA
o HALUISIN LISÄÄ TIETOA LUOMUSTA
o KAUPPOJEN HENKILÖKUNNALLA ON HYVÄ LUOMUTIETOISUUS
o LUOMUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ TALOUDESSANI LISÄNTYY JATKUVASTI
o LUOMUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ TALOUDESSANI VÄHENEE JATKUVASTI
o EN KÄYTÄ LUOMUTUOTTEITA, KOSKA
o JOS HALUAT OSTAA LUOMUTUOTTEITA KYMENLAAKSOSSA, MIHIN MENET OSTOKSILLE
Vastauksia tuli 18kpl. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 2 Luomulehden numeroa ja tämän palkinnon sai Paula Skoas.
tiistai 6. syyskuuta 2011
Luomuinen päivä Päijät-Hämeessä 2.9.2011
"Kymen Luomulaakso" vietti perjantain 2.9. Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeen ja Luomuliiton järjestämässä tapahtumassa.Tapahtuman tarkoituksena oli ajatusten vaihto ja yhteistyön miettiminen. Hankkeen osalta syy olla mukana päivässä oli saada tietoa, kuinka muissa luomuyhdistyksissä toimitaan, minkälaista luomutuotantoa jne.. Päivän isäntänä oli Mikko Rahtola Luomuliitosta. Aluksi tutustuttiin Suomen suurimpaan luumu-tilaan Leivonmäellä http://www.tommolantila.com/ . Tilalla oli lisäksi kirsikka-, omena-, päärynä- ja kokeilussa persikkapuita! Tila oli tavanomaisessa tuotannossa, mutta erinomainen kohde siinä mielessä, että myös luomutila voisi olla tällainen. Heidän tuotteensa välitetään pääosin torimyyjien kautta.
| Päärynäpuita |
Seuraavaksi tutustuttiin Heinolassa lähiruoka-kauppaan "Heilaan". Myymälä perustuu ja on saanut alkunsakin yrittäjäperheen viljapossu-tuotannosta. Luomua on jonkin verran saatavilla, mutta pääasiassa lähiruokaa, lihaa ei lainkaan luomuna. Tämän tutustumisen jälkeen keskustelua luomusta Mikko Rahtolan johdolla, aiheena LUOMUINFO.Uusi tietoja olivat, että Luomujalostajat yhdistys on suunnitteilla ja Luomuinstituutti Mikkeliin Ruralian yhteyteen toteutuu. Lisäksi saimme tietoa Viron luomumarkkinoista;siellä on syntynyt tehokkaita luomuosuuskuntia, maa on hyvää vauhtia ohittamassa Suomen luomumarkkinoissa. Virossa esim. osuuskunnan toiminta on paljon helpompaa kuin meillä, välimatkat ovat lyhyet. Lisäksi saimme päivitettyä määrät Suomen luomutuotannosta; maassamme on 4000 luomutilaa, 500 elintarvikejalostajaa, 80 tukkua.
| Luomumansikkamaa |
Viimeinen kohde oli Seppo Rantasen luomutila Heinolassa (Lusi), jossa tuotannossa olivat mansikka ja maissi,suunnitteilla ja kokeilussa saskatoon, speltti ja jauhosavikka. Tuotteista riitti paljon keskusteltavaa. Mielenkiintoisin oli jauhosavikka, joka antoi mahdollisesi aiheen hankkeeseen; luomu luonnonkasveja!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






