Hankkeen kyselyt per 25.11.2011

Hankkeen loppuraportti perustuu hyvin pitkälle eri kyselyissä saatuihin vastauksiin. Osa kyselyistä on jo saatettu loppuun, osa vielä kesken. Seuraavassa kyselyjen esittely;

1. KYSELY KOUVOLALAISILLE HENKILÖILLE, JOILLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA TYÖNSÄ KAUTTA KYMENLAAKSON LUOMUMARKKINOIHIN

Tämä toteutettiin lähettämällä kysymykset sähköpostitse ja sovittiin ajankohta milloin voin suorittaa kyselyn puhelimitse. Olen erittäin tyytyväinen vastauksiin, joista sain hyvää taustatietoa koskien varsinaisia hankesuunnitelmassa tehtäviä kysymyksiä. Kysymykset esitellään ja vastaukset käsitellään yleisluontoisesti loppuraportissa. Kysely kohdistettiin seuraavasti; ProAgria Kymenlaakso 2 henkilöä, MTK Kaakkois-Suomi 1 henkilö, Kaakkois-Suomen ELY 1 henkilö ja Kouvolan kaupunki elinkeinopalvelut 1 henkilö.

2.KYSELY LUOMUTUOTTAJILLE

Tämä toteutettiin nettikyselynä, joka toteutettiin http://www.kyselykone.fi/ ohjelmalla. Linkki kyselyyn lähetettiin 89 luomuviljelijälle ja vastauksia on tullut 28kpl. Muistutuksia on lähetetty 3 kertaa. Tämän suuruinen otos on tässä tapauksessa liian pieni, koska hankesuunnitelmassa lukee; "Kymenlaakson luomuviljelijöiden nykytilan kartoitus". Viikolla 49 aloitan puhelinkyselyn samoilla kysymyksillä vielä vastaamattomille. Kysymykset löytyvät linkistä

http://www.kymenluomulaakso.blogspot.com.kyselykone.fi/lomake.html?id=1  

3. KYSELY OPPILAITOKSILLE

Kysely toteutettiin osin puhelin-, osin sähköpostikyselyllä. Tällä haluttiin selvittää oppilaitosten kouluruokailusta vastaavien henkilöiden luomutietous ja tähän saatiin vastaukset hyvin kattavasti. Kyselyllä tavoitettiin Kouvolan, Kotkan, Pyhtään ja Iitin kuntien ruokahuollosta vastaavat tai niitä hoitavat henkilöt ja lisäksi haastateltiin Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ruokahuollosta vastaavan Amiga-ravintolan (Fazer) sekä paikallista että vastaavaa henkilöä.

4. KYSELY LUOMUTUOTTEITA MYYVILLE YRITYKSILLE

Kysely  sekä raportointi  toteutettiin ostopalveluna ProAgria Kymenlaaksolta. Kaikki kyselyn 10 kymenlaaksolaista yritystä tavoitettiin ja vastaukset käsitellään loppuraportissa pääosin yleisluontoisesti.
Vastaajina olivat; Prisma Kouvola, Citymarket Kouvola, Kouvolan Luontaistuote, Luonnotar, Luontopuoti, Kymenlaakson Steinerkoulu, Alppiruusun tuottajatori, Benjamin maatilatori,Life Kouvola, Suomen Lähikauppa Oy. Lidl olisi ollut myös tärkeää saada kyselyyn, mutta heillä on periaatteena, ettei mihinkään kyselyihin vastata. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten luomutuotteiden myynti on heillä kehittynyt, onko tuotteita hyvin saatavilla ja tulevaisuuden suunnitelmat luomutuotteiden kohdalla.

5. KYSELY KULUTTAJILLE

Luomuun myönteisesti suhtautuvilta kuluttajilta vastausten saanti on melko helppoa, mutta miten  luomuun kielteisesti suhtautuvat henkilöt saataisiin vastaamaan pelkästään luomua koskevaan kyselyyn? Olen ollut neljässä eri tapahtumassa tekemässä kyselyä ja vastauksia on tullut 40 kappaletta. Asiaa tarkemmin mietittyäni, päädyin siihen, että keskityn luomutuotteita suosiviin henkilöihin ja lähestyn ongelmaa hieman erilaiselta kannalta. Suomessa on tehty niin paljon kyselyitä aiheesta, miksi joku suosii tai ei suosi luomua, että näiden vastausten saaminen on helppoa ilman tätä kyselyä. Lähestyn Kyselykone Oy:n nettikyselyllä Kouvolassa toimivan Ekokauppa Luonnottaren asiakkaita ja tiedustelen heiltä, mitä pitäisi tehdä, että saisimme enemmän luomukuluttajia? Millä keinoin luomutietoisuutta pitäisi jakaa, mille kohderyhmille jne. Uskon tästä löytyvän antoisia vastauksia ja vastausprosentin olevan hyvä. Kysely lähetetään sähköpostitse viikon 49 alussa ja palaan kyselyyn blogissa.

 
6. KYSELY YRITTÄJILLE
Kohderyhmänä ovat kymenlaaksolaiset pitopalvelu- sekä jatkojalostusyritykset, jotka pääsääntöisesti toimivat tavanomaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yritysten luomutietous, miten tietoutta voitaisiin parantaa ja onko yrityksillä kiinnostusta käyttää luomutuotteita.
Kumpaankaan ei tullut paljon vastauksia, mutta uskon niiden kuitenkin kertovan yleisestä luomutietoisuudesta näiden yritystyyppien kohdalla.

http://www.kymenluomulaakso.blogspot.com.kyselykone.fi/lomake.html?id=3  (jatkojalostaja)
http://www.kymenluomulaakso.blogspot.com.kyselykone.fi/lomake.html?id=2  (pitopalvelu)

Luomuliiton syyskokous Mikkelissä 10.11.

Luomuliiton pääasiallisin tehtävä on toimia luomutuottajien edunvalvojana. Liiton puheenjohtajana toimii Jaakko Nuutila ja toiminnanjohtajana Elisa Niemi. Luomuliiton jäseniä ovat paikalliset luomuyhdistykset, kuten Kymenlaaksossa toimiva Kuhilas ry. Olen tämän vuoden toiminut yhdistyksen puheenjohtana, josta on ollut tämän hankkeen tiedon saannissa erinomainen apu. Puheenjohtajille yleensä kohdistetaan yhdistyksessä kaikki tiedotteet, joten tätä kautta olen pysynyt hyvin tilanteen tasalla, mitä milloinkin Suomen luomumarkkoilla tapahtuu ja olen tutustunut moniin Suomen luomuvaikuttajiin. Seuraavassa Luomuliiiton sivuilta otettu teksti, minkä eteen liitossa tehdään töitä: Aitoa ruokaa, ilman turhia lisäaineita ja maatalouskemikaaleja, oikeudenmukaista ruokatuotantoa, monipuolinen ruokayrittäjyys, luomu selkeästi esille kaupoissa, lisää herkullisia, ekologisia, eettisiä tuotteita. Luomuliitto lisäksi julkaisee ainoaa Suomessa ilmestyvää alan lehteä, Luomulehti

Yhdistyksen kevät ja syyskokoukset järjestetään vaihtelevasti eri paikallisyhdistysten järjestäminä kiertävästi. Tänä sýksynä vuorossa oli Saimaan Luomu ry.

Kokouksissa suurin osa ajasta käytetään seuraavan toimintasuunnitelman tekemiseen. Vuodelle 2012 on luettavissa osoitteessa http://www.luomuliitto.fi/index.php/paeaetoeksiae

Luomupäivä; Tuotanto kasvuun 9.11.

Valtakunnallinen luomutuottajien edunvalvontajärjestä Luomuliitto järjestää Luomupäivät kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin aina eri teemoilla.  Nyt syksyn teemana oli "Tuotanto kasvuun", suunnattu luomutuottajille ja siitä kiinnostuneille. Toinen pääjärjestäjä oli Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti luomutietoverkko-hankkeellaan. Päivän punainen lanka oli käydä eri asiantuntijoiden avulla eri tuotantosuuntia läpi jossain muodossa, tuottajan tai ostajan näkökulmasta katsottuna. Liha-, maito-, vilja- ja rehutuotanto olivat esillä ja näissä jokaisessa nousi päällimmäiseksi asiaksi liian vähäinen tuotanto, kysyntää olisi enemmän jokaiselle. Eniten pulaa on kuitenkin lihasta ja maidosta. Aihe mitä jäin kaipaamaan, oli puutarhakasvien viljely. Marjoista, hedelmistä ja juureksista on yhtälailla pulaa Suomessa, niitä ei riitä sellaisenaan myyntiin, saati sitten jatkojalostukseen. Suomessa suurin osa esim. luomuhilloista ja mehuista on ulkomailla tuotettua.

Itselleni nousivat päivän annista esíin seuraavat;

1. LuomuTIETOverkko, Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti
Todella erinomainen apu viljelijöille kaiken tiedon hakemiseen. Sivut kertovat luomualan uusia kuulumisia ja esittelevät oppimateriaalia. Käytännön esimerkeissä viljelijät jakavat kokemuksiaan. Osoite tietoihin on www.luomu.fi/tietoverkko. Täältä löytyy myös koko päivän aineisto.

2. Kuhiseeko luomutilan pientareella? Tutkija Anne Piirainen Helsingin yliopistosta kertoi, miten monimuotoisuutta hyödynnetään viljelyssä. Hyvänä esimerkkinä oli pellonpiennarten niittäminen, jota ei pitäisi tehdä kuin vasta syksyllä kukintojen päätyttyä.

3. Miten luomutuotanto kannattaa? Tutkija Jukka Tauriainen MTT, Taloustutkimus. Hän selvitti tutkittua tietoja tilojen kannattavuudesta perustuen kannattavuuskirjanpitoon, jossa on 2100 suurinta tilaa. Karua tietoa oli se, että periaatteessa kaikki tilat tuottavat tappiota, mutta luomutilan keskimääräinen tappio on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Viljan kannattavuuskerron on suurin, mutta uskoisin tähän vaikuttavan tavan, millä lasketaan ja mitä laskemisessa otetaan huomioon.

Vierailevana tähtenä oli johtaja Urs Niggli, Luomututkimuslaitos FIBL, Sveitsi. Hänen aiheensa oli maatalouspolitiikan , markkinoiden ja kuluttajien roolit luomun kehittämisessä. Siinä verrattiin toisiinsa Saksan, Itävallan ja Saksan luomumaataloutta vs. Suomi. Jokaisen tiedossa varmaan onkin, että olemme luomussa kehitysmaa verrattuna noihin kolmeen maahan. Yksi mikä varmasti vaikuttaa asetelmaan on se, että kyseinen luomututkimuslaitos vaikuttaa kaikissa noissa maissa, meillä ei käytännössä luomututkimusta ole lainkaan. Nigglin listauksessa näiden kolmen maan menestystekijöistä, jokaisessa on mainittu aktiivinen luomuviljelyjärjestö sekä tehokkaat maatalouden ympäristöohjelmat.

Tämän esiselvityshankkeen kannalta päivän anti oli erinomainen; hyvä päivitys siihen, miten Suomen luomu voi tällä hetkellä, mitä toimenpiteitä vielä tarvitaan ja tietoa siitä, miten luomun nousu on hoidettu Euroopan luomu-kärkimaissa.

Luomua ja lähiruokaa ammattikeittiöille 1.11.

Tutustuminen Helsingin Yliopiston Mikkelin yksikön Ruralia instituutin MAUKAS hankkeeseen. Erittäin mielenkiintoinen päivä, jossa sain paljon ideoita mahdolliseen uuteen hankkeeseen. EkoCentrian hankepäällikkö Marja-Riitta Kottila kertoi luomun tämänhetken kuulumiset meillä ja maailmalla ja Portaat Luomuun ohjelmasta. Päivä oli suuntautunut hyvin pitkälle ammattikeittiöihin, lähes kaikki osanottajat olivat siltä suunnalta, mutta heidän roolinsa on hyvin tärkeä luomun eteenpäin viemisessä. Portaat Luomuun on mielestäni todella hyvä systeemi ja kuten Kottila sanoi, tiettyä kilpailua keittiöiden välillä havaittavissa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 829 keittiötä. Puheenvuorossa peräänkuulutettiin paljon luomutuottajien ja toimittajien aktiivisuutta. Tämän tapahtuman osallistuja-kokoonpanokin kertoi aktiivisuuden puutteesta; sinne oli kutsuttu sekä keittiöitä että tuottajia, paikalla oli tasan kaksi tuottajaa, joista toinen olin minä. Tapahtuma oli suunnattu lähinnä hankealueelle eli Etelä-Savoon. Kottilan ohjeet hyvään asiakassuhteeseen olivat; asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, laatu, toimitusvarmuus ja verkostoituminen.  Seuraava mielenkiintoinen puheenvuoro oli  Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen tuotantosuunnittelija Eija Piispalla. Piispala näytti esimerkkejä, paljonko enemmän maksaa kun Mikkelissä on piimä ja kasvisliemijauhe luomuna. Hän painotti samoja asioita kuin Kottila, eli luomutuottajien kanssa asiointi ei ole aina kaikkein helpointa. Hienoa oli myös seikka, että kaupunginjohtaja Mikkelissä haluaa aina kun mahdollista, että hänen isännöimissään ruokailuissa käytetään luomua. Kolmas puheenvuoro oli Savonlinnan seudun kuntayhtymän hankintatoimen Virve Silvennoisella. Siinä käytiin läpi hankintaprosessia ja painotettiin sitä, että ne ovat vain tekosyitä, jos joku kunta ei pysty ostamaan paikallista lähi- tai luomuruokaa. Se on strateginen ja poliittinen valinta, johon osoitetaan riittävästi budjetissa määrärahoja. Lopuksi hankkeen projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen veti keskustelua, jossa ”vastakkain” tuottaja ja suurkeittiö. Mitä tuotteita tarvitaan jne. Sen antia; tuottajan ja keittiön pitää tehdä sopimus, pohdittiin sopivaa pituutta, 1+1, vai 4. Jos tila ei jostain syystä, esim. konkurssi pysty täyttämään sopimusta, sanktiot mahdollisia.  Juurekset ja vihannekset pitäisi tulla käsitellyinä. Marjat pakasterouheena. Tuottajan hyvä ottaa yhteyttä marraskuussa keittiöön.

Päivän aikana otettiin useamman kerran esille Kööpenhaminassa toteutettu malli; siellä tällä hetkellä kunnallisesti toteutetusta ruokapalvelusta 75% on luomua. Tähän on päästy muuttamalla koko ruoka-ajattelua, käyttämällä vähemmän lihaa ja enemmän hyvälaatuista perunaa ja kauden kasviksia sekä vähentämällä jätteeksi menevän ruoan osuutta.

http://www.luomu.fi/tietoverkko/ruoasta-jo-75-pros-luomua-koopenhaminan-ruokaloissa/

Kymenlaakson olisi todella hyvä saada toteutettua vastaavanlainen tapahtuma aivan samalla konseptilla; tilaisuudessa olisivat osanottajina vastaavista asioista vastuussa olevat henkilöt Kymenlaaksosta ja tuottajien mukana oleminen olisi ehdottoman tärkeää.