Luomua ja lähiruokaa ammattikeittiöille 1.11.

Tutustuminen Helsingin Yliopiston Mikkelin yksikön Ruralia instituutin MAUKAS hankkeeseen. Erittäin mielenkiintoinen päivä, jossa sain paljon ideoita mahdolliseen uuteen hankkeeseen. EkoCentrian hankepäällikkö Marja-Riitta Kottila kertoi luomun tämänhetken kuulumiset meillä ja maailmalla ja Portaat Luomuun ohjelmasta. Päivä oli suuntautunut hyvin pitkälle ammattikeittiöihin, lähes kaikki osanottajat olivat siltä suunnalta, mutta heidän roolinsa on hyvin tärkeä luomun eteenpäin viemisessä. Portaat Luomuun on mielestäni todella hyvä systeemi ja kuten Kottila sanoi, tiettyä kilpailua keittiöiden välillä havaittavissa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 829 keittiötä. Puheenvuorossa peräänkuulutettiin paljon luomutuottajien ja toimittajien aktiivisuutta. Tämän tapahtuman osallistuja-kokoonpanokin kertoi aktiivisuuden puutteesta; sinne oli kutsuttu sekä keittiöitä että tuottajia, paikalla oli tasan kaksi tuottajaa, joista toinen olin minä. Tapahtuma oli suunnattu lähinnä hankealueelle eli Etelä-Savoon. Kottilan ohjeet hyvään asiakassuhteeseen olivat; asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, laatu, toimitusvarmuus ja verkostoituminen.  Seuraava mielenkiintoinen puheenvuoro oli  Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen tuotantosuunnittelija Eija Piispalla. Piispala näytti esimerkkejä, paljonko enemmän maksaa kun Mikkelissä on piimä ja kasvisliemijauhe luomuna. Hän painotti samoja asioita kuin Kottila, eli luomutuottajien kanssa asiointi ei ole aina kaikkein helpointa. Hienoa oli myös seikka, että kaupunginjohtaja Mikkelissä haluaa aina kun mahdollista, että hänen isännöimissään ruokailuissa käytetään luomua. Kolmas puheenvuoro oli Savonlinnan seudun kuntayhtymän hankintatoimen Virve Silvennoisella. Siinä käytiin läpi hankintaprosessia ja painotettiin sitä, että ne ovat vain tekosyitä, jos joku kunta ei pysty ostamaan paikallista lähi- tai luomuruokaa. Se on strateginen ja poliittinen valinta, johon osoitetaan riittävästi budjetissa määrärahoja. Lopuksi hankkeen projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen veti keskustelua, jossa ”vastakkain” tuottaja ja suurkeittiö. Mitä tuotteita tarvitaan jne. Sen antia; tuottajan ja keittiön pitää tehdä sopimus, pohdittiin sopivaa pituutta, 1+1, vai 4. Jos tila ei jostain syystä, esim. konkurssi pysty täyttämään sopimusta, sanktiot mahdollisia.  Juurekset ja vihannekset pitäisi tulla käsitellyinä. Marjat pakasterouheena. Tuottajan hyvä ottaa yhteyttä marraskuussa keittiöön.

Päivän aikana otettiin useamman kerran esille Kööpenhaminassa toteutettu malli; siellä tällä hetkellä kunnallisesti toteutetusta ruokapalvelusta 75% on luomua. Tähän on päästy muuttamalla koko ruoka-ajattelua, käyttämällä vähemmän lihaa ja enemmän hyvälaatuista perunaa ja kauden kasviksia sekä vähentämällä jätteeksi menevän ruoan osuutta.

http://www.luomu.fi/tietoverkko/ruoasta-jo-75-pros-luomua-koopenhaminan-ruokaloissa/

Kymenlaakson olisi todella hyvä saada toteutettua vastaavanlainen tapahtuma aivan samalla konseptilla; tilaisuudessa olisivat osanottajina vastaavista asioista vastuussa olevat henkilöt Kymenlaaksosta ja tuottajien mukana oleminen olisi ehdottoman tärkeää.