Info- ja ideointitilaisuudet

Loppuraportti on viimeistelyä vaille valmis ja joulu-tammikuu on mennytkin sitä tehdessä.

Hankesuunnitelmassa on kohta "info- ja ideointiriihet" ja molempia tilaisuuksia on järjestetty yhdet.

LUOMUTILAISUUS 23.1.2012 

Mahdollisen luomuhankkeen suunnittelulle järjestettiin kutsutilaisuutena ideointiriihi. Esittelin tilaisuudessa lähes valmiin loppuraportin; miksi luomua, miten hanke syntyi, miten hanketta toteutettiin, kyselyiden tuloksia ja ehdotuksia varsinaiseksi hankkeeksi. Paikalle oli kutsuttu esiselvityksen toteuttamisessa mukana olleita luomutoimijoita sekä henkilöitä organisaatioista, joilla olisi mahdollisuus toteuttaa Kymenlaaksoon varsinainen luomuhanke. Tällaisia tahoja voisivat olla esim. MTK, ProAgria, Kuhilas ry., Kymen Luomu osk. 

Maria Lairila ProAgriasta esitteli oman osuutensa selvityksestä; luomua myyvien yritysten kyselyjen yhteenvedon. Mikko Rahtola Luomuliitosta, jonka konsultointiin hankkeen yhteenveto ja hanke-ehdotukset osittain perustuivat, arvio mahdollisen hankkeen tarpeellisuutta Kymenlaaksossa.

Esitysten jälkeen keskusteltiin mahdollisesta luomuhankkeesta Kymenlaaksossa. Kukaan läsnäolijoista ei ollut sitä mieltä, etteikö luomuhanketta Kymenlaakson tarvittaisi. Etelä-Karjalan ProAgriassa on suunnitteilla luomuhanke, joka tässä vaiheessa on suunniteltu kohdistuvan vain Etelä-Karjalaan. Tämä hanke voisi olla mahdollista tehdä yhteistyössä ProAgria Kymenlaakson kanssa niin, että hanke ohjattaisiin Etelä-Karjalasta. Muita mahdollisia hankkeenhakijoita voisivat olla Kuhilas ry. (Kymen luomutuottajien yhdistys) tai Kymen Luomu osuuskunta. Osuuskunta voi myös hakea yleishyödyllistä kehittämishanketta, jolla ei kehitettäisi varsinaista osuuskunnan toimintaa. Näissä tuki on yleensä 90%. Osuuskunta voisi hakea myös yrityshanketta, näissä tuki 20% / 50%. Mikko Rahtola painotti sitä, että hanke esim. osuuskunnalle ei saa olla itseisarvo, vaan toimintamahdollisuudet tulisi olla ilman hanketta.

Ainoa laaja-alainen luomuhanke Suomessa tällä hetkellä on MTK Varsinais-Suomen Luomuvakka. MTK Kaakkois-Suomi voisi myös olla mahdollinen luomuhankkeen hakija.

Maaseudun kehittämisohjelmassa 2007-2013 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on vielä käyttämättä hankerahoja, joten rahoituksen saaminen olisi melko varmaa, kunhan löytyisi taho joka hakisi hanketta. Hankkeen hallinnoija voisi tarvittaessa jos itseltään ei osaamista löydy, ostaa palvelut ostopalveluna.

Pro Luomu ry. on  käynnistänyt  mittavan luomualan koordinointihankkeen maa- ja metsätalousministeriön yhdistykselle myöntämän rahoituksen turvin, joka on 1,4 milj. euroa. Heillä ei ole ainakaan tässä vaiheessa mahdollisuutta tukea konkreettisesti paikallisia luomumarkkinoita, esim. luomutuotantoa.

Mahdolliselle luomuhankkeelle Kymenlaaksossa ei vielä tässä tilaisuudessa löytynyt hakijaa, mutta keskustelua käytiin positiivisessa hengessä ja tilaisuus antoi toivoa luomuhankkeen toteutumiselle.

INFOTILAISUUS 26.1.2012

Kymenlaaksoon on perustettu Kymen Luomu osk. Perustajajäsenet ovat enimmäkseen Kuhilas ry:n jäseniä, mutta osa on muistakin maakunnista. Kuhilaan jäsenyys ei ole edellytys osuuskunnan jäsenyydelle. Joulukuussa pidettiin avoin tilaisuus henkilöille, ketkä olivat kiinnostuneita jo tämän aiemmin toimineen luomuviljelijöiden myynti-ostorenkaan järjestäytymisestä. Tällä hankkeella saatiin tilaisuuteen yritysneuvoja Jukka Ikonen ProAgria Kymenlaaksosta kertomaan erilaisista järjestäytymis-vaihtoehdoista. Asia alkoi tämän jälkeen edetä ja lopputuloksena syntyi tämä osuuskunta. Osuuskunnan perustamistilaisuudessa esiteltiin tämän esiselvityksen tuloksia lähinnä tuottajanäkökulmasta.

Hankkeen kyselyt per 25.11.2011

Hankkeen loppuraportti perustuu hyvin pitkälle eri kyselyissä saatuihin vastauksiin. Osa kyselyistä on jo saatettu loppuun, osa vielä kesken. Seuraavassa kyselyjen esittely;

1. KYSELY KOUVOLALAISILLE HENKILÖILLE, JOILLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA TYÖNSÄ KAUTTA KYMENLAAKSON LUOMUMARKKINOIHIN

Tämä toteutettiin lähettämällä kysymykset sähköpostitse ja sovittiin ajankohta milloin voin suorittaa kyselyn puhelimitse. Olen erittäin tyytyväinen vastauksiin, joista sain hyvää taustatietoa koskien varsinaisia hankesuunnitelmassa tehtäviä kysymyksiä. Kysymykset esitellään ja vastaukset käsitellään yleisluontoisesti loppuraportissa. Kysely kohdistettiin seuraavasti; ProAgria Kymenlaakso 2 henkilöä, MTK Kaakkois-Suomi 1 henkilö, Kaakkois-Suomen ELY 1 henkilö ja Kouvolan kaupunki elinkeinopalvelut 1 henkilö.

2.KYSELY LUOMUTUOTTAJILLE

Tämä toteutettiin nettikyselynä, joka toteutettiin http://www.kyselykone.fi/ ohjelmalla. Linkki kyselyyn lähetettiin 89 luomuviljelijälle ja vastauksia on tullut 28kpl. Muistutuksia on lähetetty 3 kertaa. Tämän suuruinen otos on tässä tapauksessa liian pieni, koska hankesuunnitelmassa lukee; "Kymenlaakson luomuviljelijöiden nykytilan kartoitus". Viikolla 49 aloitan puhelinkyselyn samoilla kysymyksillä vielä vastaamattomille. Kysymykset löytyvät linkistä

http://www.kymenluomulaakso.blogspot.com.kyselykone.fi/lomake.html?id=1  

3. KYSELY OPPILAITOKSILLE

Kysely toteutettiin osin puhelin-, osin sähköpostikyselyllä. Tällä haluttiin selvittää oppilaitosten kouluruokailusta vastaavien henkilöiden luomutietous ja tähän saatiin vastaukset hyvin kattavasti. Kyselyllä tavoitettiin Kouvolan, Kotkan, Pyhtään ja Iitin kuntien ruokahuollosta vastaavat tai niitä hoitavat henkilöt ja lisäksi haastateltiin Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ruokahuollosta vastaavan Amiga-ravintolan (Fazer) sekä paikallista että vastaavaa henkilöä.

4. KYSELY LUOMUTUOTTEITA MYYVILLE YRITYKSILLE

Kysely  sekä raportointi  toteutettiin ostopalveluna ProAgria Kymenlaaksolta. Kaikki kyselyn 10 kymenlaaksolaista yritystä tavoitettiin ja vastaukset käsitellään loppuraportissa pääosin yleisluontoisesti.
Vastaajina olivat; Prisma Kouvola, Citymarket Kouvola, Kouvolan Luontaistuote, Luonnotar, Luontopuoti, Kymenlaakson Steinerkoulu, Alppiruusun tuottajatori, Benjamin maatilatori,Life Kouvola, Suomen Lähikauppa Oy. Lidl olisi ollut myös tärkeää saada kyselyyn, mutta heillä on periaatteena, ettei mihinkään kyselyihin vastata. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten luomutuotteiden myynti on heillä kehittynyt, onko tuotteita hyvin saatavilla ja tulevaisuuden suunnitelmat luomutuotteiden kohdalla.

5. KYSELY KULUTTAJILLE

Luomuun myönteisesti suhtautuvilta kuluttajilta vastausten saanti on melko helppoa, mutta miten  luomuun kielteisesti suhtautuvat henkilöt saataisiin vastaamaan pelkästään luomua koskevaan kyselyyn? Olen ollut neljässä eri tapahtumassa tekemässä kyselyä ja vastauksia on tullut 40 kappaletta. Asiaa tarkemmin mietittyäni, päädyin siihen, että keskityn luomutuotteita suosiviin henkilöihin ja lähestyn ongelmaa hieman erilaiselta kannalta. Suomessa on tehty niin paljon kyselyitä aiheesta, miksi joku suosii tai ei suosi luomua, että näiden vastausten saaminen on helppoa ilman tätä kyselyä. Lähestyn Kyselykone Oy:n nettikyselyllä Kouvolassa toimivan Ekokauppa Luonnottaren asiakkaita ja tiedustelen heiltä, mitä pitäisi tehdä, että saisimme enemmän luomukuluttajia? Millä keinoin luomutietoisuutta pitäisi jakaa, mille kohderyhmille jne. Uskon tästä löytyvän antoisia vastauksia ja vastausprosentin olevan hyvä. Kysely lähetetään sähköpostitse viikon 49 alussa ja palaan kyselyyn blogissa.

 
6. KYSELY YRITTÄJILLE
Kohderyhmänä ovat kymenlaaksolaiset pitopalvelu- sekä jatkojalostusyritykset, jotka pääsääntöisesti toimivat tavanomaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yritysten luomutietous, miten tietoutta voitaisiin parantaa ja onko yrityksillä kiinnostusta käyttää luomutuotteita.
Kumpaankaan ei tullut paljon vastauksia, mutta uskon niiden kuitenkin kertovan yleisestä luomutietoisuudesta näiden yritystyyppien kohdalla.

http://www.kymenluomulaakso.blogspot.com.kyselykone.fi/lomake.html?id=3  (jatkojalostaja)
http://www.kymenluomulaakso.blogspot.com.kyselykone.fi/lomake.html?id=2  (pitopalvelu)

Luomuliiton syyskokous Mikkelissä 10.11.

Luomuliiton pääasiallisin tehtävä on toimia luomutuottajien edunvalvojana. Liiton puheenjohtajana toimii Jaakko Nuutila ja toiminnanjohtajana Elisa Niemi. Luomuliiton jäseniä ovat paikalliset luomuyhdistykset, kuten Kymenlaaksossa toimiva Kuhilas ry. Olen tämän vuoden toiminut yhdistyksen puheenjohtana, josta on ollut tämän hankkeen tiedon saannissa erinomainen apu. Puheenjohtajille yleensä kohdistetaan yhdistyksessä kaikki tiedotteet, joten tätä kautta olen pysynyt hyvin tilanteen tasalla, mitä milloinkin Suomen luomumarkkoilla tapahtuu ja olen tutustunut moniin Suomen luomuvaikuttajiin. Seuraavassa Luomuliiiton sivuilta otettu teksti, minkä eteen liitossa tehdään töitä: Aitoa ruokaa, ilman turhia lisäaineita ja maatalouskemikaaleja, oikeudenmukaista ruokatuotantoa, monipuolinen ruokayrittäjyys, luomu selkeästi esille kaupoissa, lisää herkullisia, ekologisia, eettisiä tuotteita. Luomuliitto lisäksi julkaisee ainoaa Suomessa ilmestyvää alan lehteä, Luomulehti

Yhdistyksen kevät ja syyskokoukset järjestetään vaihtelevasti eri paikallisyhdistysten järjestäminä kiertävästi. Tänä sýksynä vuorossa oli Saimaan Luomu ry.

Kokouksissa suurin osa ajasta käytetään seuraavan toimintasuunnitelman tekemiseen. Vuodelle 2012 on luettavissa osoitteessa http://www.luomuliitto.fi/index.php/paeaetoeksiae

Luomupäivä; Tuotanto kasvuun 9.11.

Valtakunnallinen luomutuottajien edunvalvontajärjestä Luomuliitto järjestää Luomupäivät kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin aina eri teemoilla.  Nyt syksyn teemana oli "Tuotanto kasvuun", suunnattu luomutuottajille ja siitä kiinnostuneille. Toinen pääjärjestäjä oli Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti luomutietoverkko-hankkeellaan. Päivän punainen lanka oli käydä eri asiantuntijoiden avulla eri tuotantosuuntia läpi jossain muodossa, tuottajan tai ostajan näkökulmasta katsottuna. Liha-, maito-, vilja- ja rehutuotanto olivat esillä ja näissä jokaisessa nousi päällimmäiseksi asiaksi liian vähäinen tuotanto, kysyntää olisi enemmän jokaiselle. Eniten pulaa on kuitenkin lihasta ja maidosta. Aihe mitä jäin kaipaamaan, oli puutarhakasvien viljely. Marjoista, hedelmistä ja juureksista on yhtälailla pulaa Suomessa, niitä ei riitä sellaisenaan myyntiin, saati sitten jatkojalostukseen. Suomessa suurin osa esim. luomuhilloista ja mehuista on ulkomailla tuotettua.

Itselleni nousivat päivän annista esíin seuraavat;

1. LuomuTIETOverkko, Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti
Todella erinomainen apu viljelijöille kaiken tiedon hakemiseen. Sivut kertovat luomualan uusia kuulumisia ja esittelevät oppimateriaalia. Käytännön esimerkeissä viljelijät jakavat kokemuksiaan. Osoite tietoihin on www.luomu.fi/tietoverkko. Täältä löytyy myös koko päivän aineisto.

2. Kuhiseeko luomutilan pientareella? Tutkija Anne Piirainen Helsingin yliopistosta kertoi, miten monimuotoisuutta hyödynnetään viljelyssä. Hyvänä esimerkkinä oli pellonpiennarten niittäminen, jota ei pitäisi tehdä kuin vasta syksyllä kukintojen päätyttyä.

3. Miten luomutuotanto kannattaa? Tutkija Jukka Tauriainen MTT, Taloustutkimus. Hän selvitti tutkittua tietoja tilojen kannattavuudesta perustuen kannattavuuskirjanpitoon, jossa on 2100 suurinta tilaa. Karua tietoa oli se, että periaatteessa kaikki tilat tuottavat tappiota, mutta luomutilan keskimääräinen tappio on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Viljan kannattavuuskerron on suurin, mutta uskoisin tähän vaikuttavan tavan, millä lasketaan ja mitä laskemisessa otetaan huomioon.

Vierailevana tähtenä oli johtaja Urs Niggli, Luomututkimuslaitos FIBL, Sveitsi. Hänen aiheensa oli maatalouspolitiikan , markkinoiden ja kuluttajien roolit luomun kehittämisessä. Siinä verrattiin toisiinsa Saksan, Itävallan ja Saksan luomumaataloutta vs. Suomi. Jokaisen tiedossa varmaan onkin, että olemme luomussa kehitysmaa verrattuna noihin kolmeen maahan. Yksi mikä varmasti vaikuttaa asetelmaan on se, että kyseinen luomututkimuslaitos vaikuttaa kaikissa noissa maissa, meillä ei käytännössä luomututkimusta ole lainkaan. Nigglin listauksessa näiden kolmen maan menestystekijöistä, jokaisessa on mainittu aktiivinen luomuviljelyjärjestö sekä tehokkaat maatalouden ympäristöohjelmat.

Tämän esiselvityshankkeen kannalta päivän anti oli erinomainen; hyvä päivitys siihen, miten Suomen luomu voi tällä hetkellä, mitä toimenpiteitä vielä tarvitaan ja tietoa siitä, miten luomun nousu on hoidettu Euroopan luomu-kärkimaissa.

Luomua ja lähiruokaa ammattikeittiöille 1.11.

Tutustuminen Helsingin Yliopiston Mikkelin yksikön Ruralia instituutin MAUKAS hankkeeseen. Erittäin mielenkiintoinen päivä, jossa sain paljon ideoita mahdolliseen uuteen hankkeeseen. EkoCentrian hankepäällikkö Marja-Riitta Kottila kertoi luomun tämänhetken kuulumiset meillä ja maailmalla ja Portaat Luomuun ohjelmasta. Päivä oli suuntautunut hyvin pitkälle ammattikeittiöihin, lähes kaikki osanottajat olivat siltä suunnalta, mutta heidän roolinsa on hyvin tärkeä luomun eteenpäin viemisessä. Portaat Luomuun on mielestäni todella hyvä systeemi ja kuten Kottila sanoi, tiettyä kilpailua keittiöiden välillä havaittavissa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 829 keittiötä. Puheenvuorossa peräänkuulutettiin paljon luomutuottajien ja toimittajien aktiivisuutta. Tämän tapahtuman osallistuja-kokoonpanokin kertoi aktiivisuuden puutteesta; sinne oli kutsuttu sekä keittiöitä että tuottajia, paikalla oli tasan kaksi tuottajaa, joista toinen olin minä. Tapahtuma oli suunnattu lähinnä hankealueelle eli Etelä-Savoon. Kottilan ohjeet hyvään asiakassuhteeseen olivat; asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, laatu, toimitusvarmuus ja verkostoituminen.  Seuraava mielenkiintoinen puheenvuoro oli  Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen tuotantosuunnittelija Eija Piispalla. Piispala näytti esimerkkejä, paljonko enemmän maksaa kun Mikkelissä on piimä ja kasvisliemijauhe luomuna. Hän painotti samoja asioita kuin Kottila, eli luomutuottajien kanssa asiointi ei ole aina kaikkein helpointa. Hienoa oli myös seikka, että kaupunginjohtaja Mikkelissä haluaa aina kun mahdollista, että hänen isännöimissään ruokailuissa käytetään luomua. Kolmas puheenvuoro oli Savonlinnan seudun kuntayhtymän hankintatoimen Virve Silvennoisella. Siinä käytiin läpi hankintaprosessia ja painotettiin sitä, että ne ovat vain tekosyitä, jos joku kunta ei pysty ostamaan paikallista lähi- tai luomuruokaa. Se on strateginen ja poliittinen valinta, johon osoitetaan riittävästi budjetissa määrärahoja. Lopuksi hankkeen projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen veti keskustelua, jossa ”vastakkain” tuottaja ja suurkeittiö. Mitä tuotteita tarvitaan jne. Sen antia; tuottajan ja keittiön pitää tehdä sopimus, pohdittiin sopivaa pituutta, 1+1, vai 4. Jos tila ei jostain syystä, esim. konkurssi pysty täyttämään sopimusta, sanktiot mahdollisia.  Juurekset ja vihannekset pitäisi tulla käsitellyinä. Marjat pakasterouheena. Tuottajan hyvä ottaa yhteyttä marraskuussa keittiöön.

Päivän aikana otettiin useamman kerran esille Kööpenhaminassa toteutettu malli; siellä tällä hetkellä kunnallisesti toteutetusta ruokapalvelusta 75% on luomua. Tähän on päästy muuttamalla koko ruoka-ajattelua, käyttämällä vähemmän lihaa ja enemmän hyvälaatuista perunaa ja kauden kasviksia sekä vähentämällä jätteeksi menevän ruoan osuutta.

http://www.luomu.fi/tietoverkko/ruoasta-jo-75-pros-luomua-koopenhaminan-ruokaloissa/

Kymenlaakson olisi todella hyvä saada toteutettua vastaavanlainen tapahtuma aivan samalla konseptilla; tilaisuudessa olisivat osanottajina vastaavista asioista vastuussa olevat henkilöt Kymenlaaksosta ja tuottajien mukana oleminen olisi ehdottoman tärkeää.

Luomu ja Nuoret Anjalassa 6.10.;miten kaikki menikään!

Päivän tapahtuma oli erittäin onnistunut, kaikki meni käsikirjoituksen mukaan. Vastaavaa luomu-aiheista tapahtumaa ei ole aikaisemmin Kouvolassa järjestetty, joten odotettavissa oli montaa eri mahdollisuutta, miten kaikki meneekään!

Päivän annin voi mielestäni jakaa kolmeen eri osaan;

1. TAPAHTUMAN VALMISTELUUN OSALLISTUNEET
Luomuviikon tapahtuman järjestämisen äiti "Kerkko", kestävän kehityksen yhdistys koostuu useasta eri alan toimijasta. Henkilöt, ketkä ovat luomuviikkoa olleet järjestämässä, edustavat mm. Kouvolan kaupunkia, ProAgriaa, ELY-keskusta, Kuhilas ry:tä., Kymenlaakson Marttoja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulua, Kymenlaakson ammattiopiston luonnonvara-yksikköä. Heillä on varmasti, koska ovat tällaisen asian kanssa alkaneet työskentelemään jo aika paljon tietoa luomusta ja ovat "luomumyönteisiä", mutta uskon tämän tapahtuman järjestämisen myötä heidän luomutietoisuutensa lisääntyneen. Nämä henkilöt ovat edustamassaan organisaatiossa asemassa, jossa vaikutusmahdollisuus ja luomutietouden vieminen myös eri sidosryhmille on hyvin todennäköinen.

2. TAPAHTUMAAN OSALLISTUNEET NUORET
Tapahtuman pääpaikaksi valittiin kohde, jossa voisimme tavoittaa sellaisen nuorista koostuvan ryhmän, jolla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti kestävään kehitykseen, ja ketkä myös voisivat omissa elämänvalinnoissaan itsenäistyttyään valita luomun. Anjalan luonnonvara-yksikössä nuoret voivat valmistua joko ympäristönhoitajaksi tai maatilayrittäjäksi. Näissä ammateissa oikeilla valinnoilla voidaan vaikuttaa paljon kestävään kehityksen eri osa-alueisiin.  Opiskelijoiden keski-ikä on noin 17 vuotta, ei liian nuoria etteivät osaisi ottaa vastaan uutta tietoa, eikä liian vanhoja, missä tapauksessa tietyt ajattelutavat ja asenteet olisi jo omaksuttu. Osa nuorista tiesi jotain luomusta ja joidenkin kanssa käytiin todella mielenkiintoisia keskusteluja. Useasti sai sen vaikutelman, että luomu kiinnostaa, mutta siitä ei ole tarpeeksi saatavilla tietoa. Toinen nuorten kohderyhmä olivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat, joiden keski-ikä oli hieman päälle 20 vuotta. Heitä saatiin paikalle noin 40 opiskelijaa ja käsittääkseni ne ketkä paikalle saapuivat, tiesivät jo jonkin verran luomusta ja suhtautuminen siihen oli myönteistä. He saivat itse osallistua päivän ohjelman toteuttamiseen, mm. paneelikeskustelun järjestämiseen ja uskon heidän saaneen kotiin viemisiksi jotain uutta tietoa luonnonmukaisesta tuotannosta ja vievän luomun "ilosanomaa" eteenpäin!

3. TAPAHTUMAAN OSALLISTUNEET AIKUISET
Vaikka tapahtuman kohderyhmänä olivatkin nuoret, niin sivutuotteena lisää luomutietoutta saivat myös päivään osallistuneet aikuiset. Tapahtuman avasi Kouvolan kaupungin sivistysjohtaja Ismo Korhonen, joka puheessaan puhui hyvin myönteisesti luomusta. Uskon hänen puhetta tehdessään joutuneen päivittämään tietonsa luomusta ja samalla saaneen jotain uuttakin tietoa! Päivään osallistuivat tietenkin myös Anjalan opettajat, he olivat hyvinkin kiinnostuneita luomusta. Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen. Siihen oli saatu kuluttaja-, luomutuottaja-, tehotuottaja-, nuori- ja poliitiiko-näkökulmaa. Nuoretkin jaksoivat hyvin seurata koko kaksituntisen, tähän osaltaan vaikutti varmaan myös se, että nuoret vetivä tätä keskustelua ja kysymykset olivat nuorten tekemiä. Keskusteluun osallistuneet pääsivät/joutuivat/saivat miettiä seikkaa, että luomu on entistä enemmän osa yhteiskuntaamme, tuotanto ja käyttö lisääntyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa se on myös entistä enemmän osa meidän jokaisen ateriaa.

Kymen Luomulaakso oli tapahtumassa mukana kyselemässä nuorilta ja muiltakin paikalla olleilta heidän luomutietouttaan. Vastauksia tuli 32 kappaletta ja vastanneiden kesken arvottiin 30euron lahjakortti Luonnottareen.

Luomu ja nuoret- tapahtuma Anjalassa 6.10.2011

Kymenlaaksolainen kestävän kehityksen KERKKO-verkosto on toista kertaa järjestämässä tapahtumaa valtakunnallisella luomuviikolla. Vuonna 2010 järjestettiin Prisman aulassa luomutapahtuma kuluttajille, jossa oli luomumaistiaisia sekä annettiin tietoa luonnonmukaisesta toiminnasta sitä haluaville. Toinen tapahtuma oli paneelikeskustelu, jota veti Mikko Rahtola Luomuliitosta. Saatu palaute oli sen verran postitiivinen, että ryhmä päätti toteuttaa jotain myös tälle vuodelle. Yhteistyökumppaneita on tällä kertaa useampikin ja pääjärjestäjä on ProAgria Kymenlaakso hankerahoituksella, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kuhilas, Kymenlaakson luomuviljelijöiden yhdistys. Tällä kertaa päätettiin keskittää voimat vain yhteen tapahtumaan ja kohdistaa tapahtuma nuoriin. Näin päädyttiin pitämään tapahtuma Anjalassa, Kymenlaakson ammattiopiston luonnonvara-toimipisteessä.

Päivän ohjelmassa pienois-messut, luomulounas (aivan kaikkia raaka-aineita ei saa luomuna) sekä paneelikeskustelu. Kymenlaakson ammattikorkean opískelijat ovat olleet järjestämässä bussikuljetuksia Anjalaan sekä paneelikeskustelua.Tapahtumaan odotetaan noin 150 opiskelijaa. Kymen Luomulaakso on mukana toteuttamassa nuorille suunnattua kyselyä omalla osastollaan sekä mielenkiinnolla seuraamassa, miten nuoret suhtautuvat luomuun.

Huomenna tietoa tässä blogissa, kuinka kaikki sitten oikein meni!